On se ihanaa, että jotkut jaksavat vääntää juuri oikeanlaisia festareita juuri oikealle etäisyydelle omasta kotiovesta. Pitkän aikaa näytti jo siltä, että tänä vuonna laiskuus olisi mennyt ohi kaikkien festariajatusten, mutta Koria-Roll veti silti pidemmän tikun. Loppujen lopuksi, alle kymmenen kilometrin etäisyys ja pari suosikkibändiä kautta aikain, tilaisuutta ei voinut jättää käyttämättä.

Kaverit hyökkäsivät meille iltapäivällä neljän maissa ja alkuperäinen suunnitelma oli mennä jo seiskaksi hyppimään Ruoskan keikalle. Alkoholi ja mukavat tuolit voittivat, pääsimme liikenteeseen vasta seitsemän maissa, siinäkin vaiheessa vielä Korian Nuorisotalon rappusten kautta. Totesimme kyllä, että alkoi olla jo yli-ikäinen olo, kun istuimme siinä omassa porukassa ja katselimme teinejä. Minä olin meidän porukassa nuorin, vanhin jo reilusti päälle kolmen kymmenen... Tosin käyttäytyi kuin ikuinen teini, eli annettakoon vähän tasoitusta. Alueelle valuimme loppujen lopuksi juuri sopivasti Maj Karman Kauniiden Kuvien keikan alkuun. Loistava keikka! Aiemmin baarissakin tykkäsin kuunnella heitä livenä, nyt vielä kun näkikin sen lavashown, hienoa... Ja pari tuntia myöhemmin CMX:n keikka oli sellainen, että olisin kevyesti voinut maksaa koko lipun ja matkat pelkästään sen yhden keikan takia. Tänään olen hihitellyt koko päivän oikeaa kättäni, joka on kipeä olkapäästä ranteeseen asti. Vähän tuli huidottua ja hypittyä siis...

Oli kiva nähdä noitakin kavereita. Joskus aiemmin olimme tosi läheisiä, nyt kuulimme vasta näin juhannuksen jälkeen, että tämä pariskunta oli mennyt pääsiäisenä kihloihin. V oli kosinut aivan ylisuloisella tyylillä; muiluttanut kinder-munan auki ja piilottanut sormuksen sinne sisään, sitten taas saanut sen suljettua koskemattoman näköiseksi. Kaikkea ne toiset keksivät. Eikä ollut kuulemma tarvinnut miettiä, menevätkö suklaamunan sisällöt heti roskiin pääsiäisen jälkeen vai eivät..  Meilläkin Kulta nykyään selvästi miettii naimisiinmenoaihetta jatkuvasti, siitä keskustellaan ainakin joku sana melkeinpä joka päivä. Toinen mukava havainto oli se, että joitain vanhoja naamoja aktiivisemmalta baari-bändienkatselu-ajalta on edelleen kuvioissa mukana. En olisi ikinä uskonut, että ihan sitä tuntemattomien mutta jo tutunnäköisten kasvojen laumaakin voisi jollain tavoin kaivata, mutta näköjään kaikki on mahdollista.

Tämä päivä on mennyt ihan toipumisen puolelle, krapula mokoma yrittää vähän kiusata ja väsyttääkin. Vielä viikko töitä, ja sitten alkaa kesäloma! Viimeistään lomalla pitäisi ryhdistäytyä langanpäiden kanssa. Kaksi huivia odottaa vain päättelyä ja pingotusta, yksi sukkapari olisi kuvattunakin mutten jaksa siirtää kuvia kamerasta koneelle... Paljoa ei enää puutu että saisin kuvasaastetta tänne lisää.