Pirullinen tämä Suomen kesä. Ensin pari viikkoa hikoilimme lämpimillä säillä kunnon peittojen kanssa, siis niin, että lakanan sisällä oli se normaali täkki. Hiestä märkänä herääminen ei ollut yhtään harvinaista, tiilitalon rakenteetkin lämpenivät niin, ettei sisällä viileää kohtaa ollutkaan. Lopulta täkit oli pakko ottaa pois ja kas, nyt herään joka yö pari kertaa kylmään. (Ikkunan sulkeminen ei muuten ole vaihtoehto, talvellakin yritän aina salaa nukkua se auki, Kulta tosin jotenkin kummallisesti yleensä huomaa...) Ja viikonloppuna lämpenee taas, eli välttämättä täkkien asentelukaan ei juuri tällä hetkellä ole Se Juttu.

Nyt sitten istun kylpytakki ylläni jalat tietokoneen päällä aamupalan jälkeen ja toivon, että se vähän hönkäilisi päälleni lämmintä ilmaa. Ehkä tämä tästä, ennen kuin tarvitsee töihin lähteä.

Töissä huomaa selvästi, miten ilmapiiri on muuttunut nyt lomautusilmoitusten jälkeen. Paikalla ei edes lomien takia ole tällä viikolla kuin reilu 10 henkeä, aamu- ja iltavuoroon vielä jaoteltuna varsin pikkuruinen porukka 80 hengelle mitoitetuissa tiloissa. Näistäkin vähistä ehkä kaksi tai kolme tekee kunnolla hommia, muut hengailevat ja ihmettelevät. Itseäni en laske kunnolla hommia tekevien joukkoon, pakko myöntää. Potuttaa niin tämä tilanne ja se, että ensi viikosta ei tiedä mitään. Onpa talousjohtajammekin ehtinyt minua jo tällä viikolla varomattomasta kielenkäytöstä sähköpostissa ojentamaan, ensimmäinen henkilökohtainen huomio, jota olen ks. herralta ikinä saanut.

Sisko E soitteli eilen, juhannus Raumanmerellä oli ollut kertakaikkisen ihana ja loistava. Hyvä että oli tyytyväinen! Olin vähän huolissani, miten pirpana pärjää siellä, mutta pirpana oli ilmeisesti ollut kuin kala vedessä. Löysi uusia kavereita ja nukkui yksin autossaan niin kuin pitikin, ei edes eksynyt matkalla sinne. Pyyteli päästä kylään vielä ennen kuin lähtee Englantiin kielikurssille muutamaksi viikoksi, pitää nyt yrittää jotain järjestää. Tuon puolesta olisi helppoa, jos lomautus tulisi, saisin monta vapaa-iltaa ja olisi helppo sovitella tekemiset niin, että päästäisiin baariin ja höpisemään siskon kanssa jonain jalkapallottomana iltana (Kullan ehto kyläilyyn, hassu mies). On se vain niin ihanaa, kun lopulta ollaan E:n kanssa sellaisissa väleissä, että on mukava viettää aikaa yhdessä!