Kummipoikani oli meillä viikonloppuna kylässä, ja kivaa oli. Poitsu on jo pari päivää yli puolivuotias, osaa kääntyä mahalleen ja taas selälleen, on löytänyt varpaansa ja tankkaamalla pari kertaa yössä nukkuu 12h likipitäen putkeen. Jutteleekin mokoma kovasti omaa kieltään, minun suosikkiääneni oli semmoinen maailman ystävällisin "Grrr" kujertaen sanottuna ja yhdistettynä veikeään hymyyn. Kasvaa ihan kohisten mokoma, enää ei sitä entistä avutonta nyyttiä löytänyt kuin korkeintaan vaununpohjalta heräillessä. Unisena heräillessä vielä oli vähän vauvailua jäljellä, muuten toinen yritti niin olla isoa poikaa.

My godson was visiting us this weekend, and sure we had fun. The lad is already half-a-year old, knows how to roll on his back and forth (how do you say that in real English?), has found his feet and with a little food he sleeps full 12h each night. He even talks a lot in his own language. My favorite word was definitely "Grrrr" with the most gentle and happy tone and a big big smile. He grows faster than you could ever imagine; the helpless little baby who is long gone... Now he only wants to be little when he has just awoken, all the other time he tries to be a biiiig boy.

Viikonloppu meni siis aikalailla lattiatasossa konttaillessa. Vaikka se olikin tosi mukavaa touhua ja tällä kertaa epätoivoa ei tullut edes nukuttamisten aikana, olen ihan sippi... Tarkoitus oli alunperin, että poitsu olisi ollut täällä vain yhden yön ja vanhempansa saaneet parisuhdeaikaa, mutta todellinen force majour -syy heittikin asiat yllättäen uusiksi lauantaina.. Onneksi evästä ja vaihtovaatteita oli matkassa reilumman kaavan mukaan. Pari kertaa sain työnnettyä pikkujätkän Kullankin syliin, ja Kulta tuli välillä itsekin moikkaamaan pojua. Minun vauvahaaveitani ajatellen kaikki positiivinen kontakti on aina erittäin hyvä juttu, ja poikahan oli niin kiltisti kuin vain ikinä sen ikäiseltä voi odottaa...

So, this weekend was pretty much crawling in the floor. Even though it was really nice to do and this time I wasn't ever desperate even with the sleeping time, I'm all exhausted... The plan was me to have the boy from Friday evening to Saturday morning and give the parents a little time to for their relationship, but some real force majoure happened and the had was here from Friday to Sunday afternoon. Luckily we had more than enough food for the baby and clean clothes. I even managed to get my BF to contact the baby a few times, and they both seemed positive about it... As I'm suffering about a terrible baby fever, it is all positive..

Uusi työ tuntuu aikalailla mukavalta näin reilun viikon kokeilun jälkeen. En tosin vielä tiedä, mitä minulta tarkkaan ottaen odotetaan, mutta eiköhän se pikkuhiljaa selviä. Nyt ensi viikolla sinnekin on luvassa lisää säpinää, nyt tällä viikolla minulla on vähän ollut tylsääkin välillä, kun tekemiset eivät tahdo oikein riittää. Työkavereita naurattaa, minun pitäisi opetella kuulemma pitämään vähän kahvitaukoja välissä ja tekemään hommat tilanteen mukaisella tahdilla.

My new job feels pretty good after a week and a few days. I still don't exatly know what they want me to do, but I guess I'll find it out sooner or later. Luckily next week and after we are gonna have more things to happen there, this week I have even been bored a few times... I just don't have enough things to do. Job mates keep laughing at me, they say I should learn to have some coffee breaks and do my job with the pace suitable for the situation...

Käsityörintama edistyy hitaasti tällä hetkellä, ei oikein ole mitään muutosta esiteltävänä. Töissä tulee kyllä selailtua Ravelryä pidemmän kaavan mukaan, mutta en sentään kehtaa viedä sinne puikkoja ja alkaa neulomaan. Tällä viikolla illatkin olivat kiinni, kun normaalien kuoroharjoitusten ja laulutunnin lisäksi ohjelmaan piti mahduttaa kuoron konsertti ja pojan vierailu. Noh, tänään on vielä taas pari tuntia aikaa heilutella puikkoja, ja ensi viikon pitäisi sitten olla rauhallisempi.

All my knitting progress slowly but sure, I don't have anything changes to show up. At work I spend a lot of time Ravelling, but I don't dare to have my needles there... This week was busy in the evenings, there was choir practising, my own singing lesson, choir concert and the godson visiting us. Well, today I still have a few hours for moving my needles, and next week shoudl be pacier on my free time.