En halua mennä töihin... Väsyttää jo nyt, ja tiedossa on ensin normaali sisätyöpäivä (kaikki normaalisti kanssani samaa työtä tekevät ovat saikulla, joten saan treenata uutta rouvaa hommiin siinä sivussa) ja sen jälkeen pulkkamäen merkeissä virkistystapahtuma pari tuntia. Yksi pienenpieni juttu vain häiritsee, tuolla sataa jotain alijäähtyneen veden tapaista... Eipä sillä, voi se mäenlasku olla ihan hilpeääkin touhua, kunhan päästään vauhtiin. Ja jos innokkaiden määrä on eilisellä tasolla (alle kymmenen), ehditään tekemään monta maksullista isoa liukua tunnin sisällä jokainen.

Lääkäriaikaa en muuten tule saamaan. Päivystykseen pitää mennä, täti neuvonnassa suositteli klo 8 jonakin loppuviikon aamuna. Torstai voisi olla kova sana tai perjantai, katsotaan nyt, miten tilanne kehittyy. Ei tuo niin akuutti hätä ole, että juuri tällä viikolla olisi ihan pakko päästä, jos vakityöparini on loppuviikon poissa kuvioista. Joku siellä kuitenkin pitäisi olla hoitamassa juoksevista juoksevimpia asioita. Ensimmäiset vapaat kimppa-ajat olisivat olleet jaossa reilusti vapun jälkeen, ehkä en niin pitkäksi aikaa kuitenkaan jää odottamaan.

Eilinen laulutunti sen sijaan meni oikein mukavasti. Ääni soi hyvin ja puhtaasti, melkein uskaltaisin väittää, että jokin tekniikkaloksahdus on taas päässyt tapahtumaan, ja kehitykseni on siirtynyt askeleen eteenpäin... Vähän vain toisaalta hävettää, kun en ole tainnut koko talvena kunnolla harjoitella tuntien välissä. Opeparka. Motivaatio kyllä on tunneilla kohdallaan, tuntien välissä en vain ikinä saa aloitettua. Tiskin kanssa laulamista tuskin lasketaan, se on sellaista hyräilytyyppistä enemmän.