Olin torstaina iltapäivällä junassa matkalla Kotkaan pikavisiitille, ja ehdin jo luomaan silmukat sukkaa varten puikoille ennen kuin konduktööri tuli tarkistamaan liput. Lipuntarkastus onnistui hienosti, mutta sen jälkeen konnari alkoi katsoa tarkemmin syliini, ja innostui oikein kyselemään bambupuikoista (tiesi puulajin jo valmiiiksi) ja sukan alustani. Tokihan minä mielellään näytin ja annoin kokeilla, ei siinä mitään. Huvittavalta tilanne tuntui lähinnä siksi, että konduktööri oli tällä kertaa keski-ikäinen mies... Mahtaakohan tuo neuloa itse vai onko joku muu perheessä hurahtanut niin pahasti että ulkopuolistenkin tekemiset iskevät silmään?

Kotkan reissu onnistui tavan mukaan hyvin ja vauhdikkaasti. Torstaina olin perillä kuuden jälkeen ja perjantaina hyppäsin bussiin puolilta päivin, siinä välissä ehdin

  • näkemään äidin oppilaiden konsertin ja veljeni tuubasoolon
  • tapaamaan melkein kaikki isovanhempani kahdesti
  • tapaamaan veljen uuden tyttöystävän
  • näkemään siskon vanhojen tanssit
  • leipomaan äidin kanssa sämpylöitä
  • ja jopa nukkumaankin muutaman tunnin, minkä hämähäkkikammoiselta toiselta siskolta pystyin...

Työpäivä tuon jälkeen tuntui ihan rauhalliselta, kun kukaan ei häslännyt edestakaisin tuhatta ja sataa siinä sivussa..

Nyt ystävänpäivän mentyä jo turvallisesti ohi ja postin ollessa perillä voin esitellä alkuviikosta valmistuneet sukakin. Knittyn RPM pelasti taas paljon, jo kesästä asti olen yrittänyt löytää tuolle langalle jonkin mallin, jossa se olisi edes suunnilleen edukseen. Kyseessähän on Onlinen Supersocke Bambus, jota kului 2,5:n puikoilla 65g. Sukat ovat nyt Turussa yhden nettikaverini hellässä huomassa, kuulemma ovat oikein sopivat ja mukavat.

RPM socks