Vaikka blogin päivittely on taas jäänyt vähemmälle, hengissä ollaan silti. Ja lähestulkoon kelvollisissa sielun ja ruumiinkin voimissa. Töissä on pitänyt kiirettä, ja kun en halua blogista pelkkää valitusvirttä, on tuntunut paremmalta olla purkamatta sitä kaikkea tänne. Tänään on pitkä päivä tulossa, tällä kertaa sentään tiedän sen etukäteen (ja ilmoitin, että muutama tunti onnistuu mutta koko yöksi en jää niin kuin viime kuussa vastaavaan hommaan).

Iloisia perhetapahtumia sen kun satelee ympäriinsä. Sisko E sai kuulla perjantaina ylioppilaskirjoitustensa tuloksen. Oli onnistunut yli kaikkien odotusten, ja lakki on todellakin tulossa parin viikon päästä. Ihanaa!Kova työ palkittiin. Tärkein tavoite oli läpipääsy, mutta arvosanat kautta linjan ovat ilmeisesti paremmat kuin oli odottanut.

Vauvan saanut ystäväni menee naimisiin heinäkuussa. Soitti eilen ja käski varata ristiäispäivän kalenteriin, ja kertoi samalla tämän toisen kirkollisen toimituksen samalle päivälle. Sekin on tosi hienoa! Tiesin kyllä, että tämä pari on kihloissa, mutta jotenkin kesällä tulevat häät eivät ole päässeet minun tajuntaani ennen kuin vasta nyt... Huvitti illalla, minua hymyilytti tuo uutinen koko illan, mutta Kulta oli alussa aivan shokissa. Toisteli vain "naimisiin.. naimisiin". Hassu mies! Kullan kannalta ajatus tietysti voi tuntua vähän vaikealta, nuohan eivät varmaan ole edes tunteneet toisiaan niin kauaa kuin me olemme asuneet yhdessä. Ja meillä ei ole edes niitä kihlasormuksia, kun tuo on kieltäytynyt kaikista kosintayrityksistäni... Eikä vauvaakaan.

Mutta juu, parasta varmaan alkaa etsiä vaatteita niskaan ja valmistautua henkisesti töihinlähtöön. Kasilta pitäisi olla jo siellä, ei enää montaa minuuttia aikaa ennen kuin touhottaminen ympäriinsä alkaa.