Olin mukavimmilla synttärikutsuilla pitkään aikaan tänään. Ystävän pieni poitsu täytti vuoden, ja minutkin oli kutsuttu. Iltani tosin meni ihan poitsun kaksivuotiaan siskon kanssa leikkiessä... Aikuisten puheet tosin menivät aika pitkälle ohi korvien, meillä oli omaa kivaa. No, pääsi mukeloiden äitikin sitten välillä istumaan sohvalle asti.

Vauvakuumeelle tuollaiset juhlat eivät kyllä varsinaisesti tee hyvää... Tai kaikki on suhteellista, toisaalta haikea lähteä tyhjään kotiin, toisaalta rentouttavaa kun ei tarvitse pelätä tallovansa ketään tai tavaroiden yllättävää siirtymistä jalkojen alle. Ja on se henkisesti omalla laillaan ehkä kuluttavaa touhua, vaan silti maailman ihaninta pesitellä pientä ja lukea kirjaa. Tai tehdä palapeliä, niitä koottiin illan aikana useampi kymmenen, kun kaikki kertaukset otetaan lukuun...