Kuka haluaisi olla viikonloppuna kotona vain kahdestaan ja nauttia olostaan? Käytöstä jos katsoo, niin en minä tosiaan ainakaan. Ystäväni D tuli perjantaina kylään vähän ennen kuutta, ja lähti lauantaina iltapäivällä. Sitten lauantai klo 16 alkoikin jo työpaikan virkistyspäivä kevyen keskustelun, keilauksen, taivaallisen ruuan ja runsaan juoman merkeissä. Kotiin lähdin väkisin kymmenen jälkeen, kun tuntui, että Kultaakin pitäisi välillä vähän huomioida.

D:tä oli kyllä pitkästä aikaa todella mukava nähdä. Paras ystäväni Kullan jälkeen, ei sille voi mitään. Meripäivillä oltiin tavattu viimeksi, ja nyt sitten täällä törmäiltiin. Samanlainen ihanuus tuo oli kuin ennenkin. Puhuttiin melkein koko ilta ihan vain, minä viinin, D siiderin ja liköörin ja Kulta viinin ja oluen merkeissä. Itse lähdin sentään jo yhden jälkeen nukkumaan pahoinvoinnin vuoksi, Kulta ja D jatkoivat vielä puoleen kolmeen. Puhuttiin jopa vaikeammistakin asioista, jotka ovat mietityttäneet todella monelta eri näkökannalta nyt viimeiset viikot. Elämä ei ole reilua, etenkään D:lle. Toivottavasti "terapia" kuitenkin auttoi edes vähän...

Tuolle minun pahoinvointitaipumukselleni pitäisi kyllä ehdottomasti tehdä jotain! Tämä on jo toivotonta... Parasta ystävää ollaan junalla vastassa, ja kun juna on vähän myöhässä, viiden minuutin seisoskelu asemalla saa jo jännityksen niin pahaksi, että minulle tulee oksettava olo. Kiva siinä sitten koko ilta nieleskellä viiniä miten pystyy ja yrittää näyttää kuin mikään ei olisi vialla. Kun ei ole edes eka kerta, kun jännitän D:n tuloa noin paljon. Tai sitten D:n pitäisi vain käydä täällä useammin. Tällä kertaa huono olo oikeastaan loppui vasta tänä aamuna, nyt on vain vähäsen sellainen olo, kuin olisin eilen ottanut liikaa alkomaholia. Syöminenkin oli eilen vähän tuskaista, kun ehdottomasti halusin kokeilla vuohenjuustobrucettaa (joka oli taivaallista), mutta vehnäleipäpohja tuntui tökkivän vatsan kannalta todella pahasti. Miten voi herkistyä mukamas niin, että stressi saa elimistön hylkimään vehnää?

On minulla kyllä liikuttavia työkavereita. Eilen kun yritin kieltäytyä alkoholista pahoinvoinnin takia, totesin juoneeni pari lasia viiniä ja olo oli kurja, alkoi ruuan kanssa sataa pöytään drinkkejä lääkkeeksi. Tarjoilijaa vähän nauratti minun avoin hölmistymiseni. Pakko kyllä myöntää, kyllä ne saivat silti menojalan vipattamaan vähäsen. Ja kannatti lähteä jatkoille, oli tosi hauskaa siellä baarissa yhtä naisellista ikäväpuuskaa lukuunottamatta.

Tänään pitäisi siivota täällä kunnolla. Kamalasti ei innosta, mutta eiköhän tuo mene kun vauhtiin päästään. Nyt kuitenkin vielä vähän Simsiä ennen kuin Kulta herää ja aletaan miettiä päivän ohjelmaa.