Olen vähän hukassa taas siinä, miten minun pitäisi suhtautua työni tekemiseen ja työaikoihin. Periaatteessa asetelma on selkeä: nykyiset projektit tuottavat enemmän työtä kuin kaksi vakituista naista voi mitenkään tehdä, olemme saaneet luvankin tarpeen mukaan käyttää paria muuta ihmistä. Käytännössä lupa ja suostumus työn tekoon pitää kysyä joka päivä erikseen, sopiiko näille avustajille ja pomolle, että he tekevät sitä meidän lähdettyämme jo kotiin. Ongelma tulee vastaan myös siinä, että suurin osa työn teosta vaatii erään verkkosivun intensiivistä käyttöä, ja tämä sivu ei suinkaan ole huippunopea tai muuten erityisen joustava työkalu. Yhdelle päivälle sattuva järkevänkin kuuloinen työ voi siis venyä aikataulukatastrofaalisiin mittasuhteisiin.

Jos kyse olisi siitä, että vaikka jouluun mennessä kaikki painaisivat töitä hullun lailla ja sen jälkeen hellitettäisiin jonkin verran, en kokisi ongelmaksi tehdä ylitöitä. Kuitenkin aina on selkeästi ilmaistu, että nimenomaan tämä vaativa projekti tarvitsee lisää tuottavan tason työntekijöitä, eikä sieltä mielellään siirretä ihmisiä pois. Looginen johtopäätös: työ ei tule vähenemään joulun jälkeenkään. Tämä aikalailla karsii minun joustohalujani, sillä tiedän, etten myöhemminkään voi pitää hyvällä omatunnolla ylitöitä pois, jos tiedän muiden olevan sillä aikaa ihan liemessä poissaoloni takia.

Aina aikaisemmin on puhuttu, että joulua varten kaikki tekisivät mahdollisimman paljon tunteja sisään ja lomailisivat joulun ja uudenvuoden välissä jos vain mahdollista. Nyt pomo on alkanut puhua, että erityisesti tämä sama projekti olisi erityisen tuottava silloin... Haistakoon kukkasen, sanon minä! Oikein ärsyttää. Jos muutkin tekevät töitä, on käytännön pakko, että myös toimistotöntekijät ovat paikalla. Sinne meni sekin loma, jota olen odottanut jo monta kuukautta. Eipä paljoa innosta tehdä ylitunteja, jos tietää, että niiden käyttö jättää taas toisia pulaan... Minne katosi järkevä henkilöstön käyttö ja suunnittelu?