Olemme olleet Kullan kanssa yksissä tänään viisi vuotta tasan. Aika huiman pitkä aika, kun ajattelee numeroina, viidesosa minun elämästäni. Kulta on vähän vanhempi, joten hänellä osuus ei ole ihan yhtä iso, mutta ei paljoa puutukaan. Viisi kahdeskymmenesseitsemäsosaa ei oikein pyöristy kauniisti mitenkään... Käytännössä koko minun aikuisikäni siitä, kun muutin yksinäni asumaan. En ehtinyt sinkkuilla kuin jotain kuukauden omineni, ja en oikein ihan täytenä aikuisuutena osaa pitää vanhempien nurkissa asumista.

Alku tosin vähän takkusi omalla laillaan, kumpikaan ei oikein tahtonut myöntää, että se on menoa nyt. Minä yritin kovasti seurustella aivan toisen pojan kanssa, Kulta muuten vaan ei halunnut minua. Kummasti sitä vain eksyi aina yhteen viettämään aikaa ja samaan sänkyyn uskomattoman seksin merkeissä. Vaikka puhuinkin, että olemme pari jo joskus muutaman viikon ennen joulua (ja käytössä olimme kyllä koko ajan kaikista pyristelyistä huolimatta), vasta loppukeväästä uskalsin luottaa suhteeseen yhtään enempää. Puolentoista vuoden seurustelun jälkeen sitten siirryimme virallisesti saman katon alle.

Tämä päivä on ollut oikein ihana... Aamulla monta pusua ennen töihin lähtöä, kotiin tullessa Kulta oli tehnyt ihanaa ruokaa ja ostanut minulle ruusuja täydellisellä ajoituksella. Kermassa hauduteltua lohta ja pastaa, maiskis. Jälkiruuaksi raakapakastepullia, niitä sentään ei itse ehtinyt vääntää omien töiden jälkeen. Olin todella otettu! Itse osasin vain ostaa herkuttelusuklaata ja pikkupullon kuoharia tälle päivälle.. Ilta on mennyt sen jälkeen mukavasti, paljon yhdessäoloa, höpöttelyä, suutelua, silmiin katsomista ja pariin otteeseen K18-touhujakin... On se vain niin mussukka mies! Missään tapauksessa en vaihtaa haluaisi.