Juu, eipä varmaan ole minulla viikonlopun jälkeen mitään jäljellä oikean käden ranteesta tai muustakaan kädestä. Kävin eilen ostamassa Simsiin uuden lisäosan, ja sanoisinko, että olen pelannut vähintään jo kohtuullisesti... Vielä ei voi sanoa, että pelin hinta olisi euron tunti tällä hetkellä, mutta sitä lähestytään kovaa vauhtia.

Aivan mahtava lisäri, olen oikein positiivisesti yllättynyt! Kaikkia kivoja uusia ideoita, aikuiset simit vähän vaikeampia pitää hengissä, uutta kivaa tavaraa ja ennen kaikkea ne kaupat, joiden toiminnan arvoitusta ei vielä reilussa vuorokaudessa ole ehtinyt ratkaisemaan. Tai tokihan nuo toimivat jo, mutta eivät vielä kovin kannattavasti minun taidoillani... Eiköhän tuo tuosta, toistaiseksi olen tyytynyt hymyilemään vinosti nälkään ja väsymykseen kupsahteleville asiakaspalvelijoille, jotka eivät asiakasvirroiltaan pääse sulkemaan liikettään.

Kulta-parka on kyllä nyt ihan laiminlyödyssä tilassa. Hätinä maltan välillä käydä suukottelemassa, seksiäkään en ehtinyt aamulla pysähtyä harrastamaan. Se, jos mikä, on täysin ennenkuulumatonta. Yleensä missä tahansa tilanteessa minulta aina löytyy sen verran aikaa, että vähän kerkeää pöllytellä lakanoita. No, jospa vaikka jo huomenna otettaisiin vahinko takaisin. Uusia lisäreitä kuitenkin ilmestyy niin harvoin, ja eiköhän tuo jo kokeneena miehenä osannut vähän arvatakin, että tällainen vaara on olemassa.

Maha on aina vain kipeä, olotilaa voisi kuvailla lähinnä kestokrapulamaiseksi. Voisi mennä kyllä ihan hermostuneesta stressimahastakin, kun ajattelee... Mikään järkevä ei kyllä selitä alavatsavihlaisuja, joita tulee usein liikkeelle lähtiessä. Pimeää toimintaa, kertakaikkisesti.

Oikeastaan mitä enemmän olen nyt viime päivinä ajatellut, sitä selkeämmin on sellainen olo, että en välttämättä haluaisi olla raskaana juuri nyt. Olen sitä kyllä toivonut jo muutaman vuoden, mutta... Nyt olen päässyt takaisin  normaalionnelliseen olotilaani, Kulta tuntuu siltä täydellisimmältä elämänkumppanilta mitä elämä voisi yrittääkään minulle tarjota. Ja mahdollinen ylläriraskaus voisi saada tuon lähtemään samantien karkuun, sitä en halua. Eli oikeastaan vaikka vauvahaaveet eivät ole vähentyneet, arvojärjestys on selkeytynyt ja toiveet vahingosta pienentyneet. Sitten kun tuo alkaa osoittaa kiinnostusta asiaan, pieni on enemmän kuin tervetullut.

Tokikaan tämä ei tarkoita sitä, että jos nyt jostain järjettömästä syystä olisin raskaana, ettenkö haluaisi vauvaa pitää. Jos toinen on tulossa, toinen on enemmän kuin tervetullut. Sitten eletään sen mukaan, nyt eletään sen negatiivisen testin valossa...

Tuuliviirimäiseen tapaani varmaan vaihdan ajatuksia tästä taas parin viikon sisällä, mutta tällä hetkellä ajattelen näin. Naisella on oikeus vaihtaa mielipidettä kuukautiskierron mukaisesti, eikö? Huh, tulipa vuodatettua taas!