Tänään on taas oikein mukava aamu. Melkein tekisi mieli sanoa, että pitkästä aikaa, mutten taida kehdata kuitenkaan. On vain jotenkin niin hyvä olla. Ei pahemmin väsytä, maha on täynnä ruisleipää ja appelsiinimehua, vielä riittää hetki aikaa kirjailla tännekin elämää suurempia viisauksia ennen töihin lähtöä.

Eilinenkin oli hyvä päivä. Töissä oli tavalliseen tapaan huisketta, mutta sain myös pomolta kärtettyä lupauksen siitä, että tänään pidetään palaveria siitä, mitä yhdelle todella minun ja kollegan aikaa vievälle projektille kuuluu. Jospa vaikka sillä saisi potkittua kollegaan vähän vauhtia. Ihana ihminen, mutta jotenkin niin perushidas ja ylihuolellinen, että välillä tekisi mieli sekoittaa amfetamiinia hänen aamuteekuppiinsa. Jospa sillä saisi tätiin vähän virtaa? Sinänsä kyllä ihanaa, että joku on niin tasaisen ylitarkka, sellainen ei minulta onnistuisi mitenkään, mutta kun hommat pitäisi saada eteenpäinkin. Sinänsä amfetamiinia en kyllä kai voi käyttää, ei riittäisi pokka sen uudelleensijoittamiseen kuppia kohti enkä edes tietäisi, mistä sitä saisin...

Illalla laulutunnilla oli kertakaikkisen ihanaa. Ääni soi hyvin ja open neuvoman pienen asennonvaihdoksen jälkeen vaivattomammin kuin pitkään aikaan. Se on pienestä kiinni joskus. Lauloimme Lloyd-Webberin I don't know how to love him:iä ihan kokeilun vuoksi. Ikinä ennen en itse asiassa muistakaan sitä laulaneeni. Edellinen tyttö (jolla oli käsittämättömän upea ääni) lauloi sitä, ja kun nuotti jäi pöydälle, minäkin halusin kokeilla. Melodia kuitenkin oli jostain pimeästä menneisyydestä tuttu, ja etenkin pianosäestyksellä solfaaminen suoraankaan ei olisi ollut mitenkään ylivoimaista. Uskomattoman tuntuinen kappale laulaa! Helppo sekoittaa siihen suuria tunteita, melodiassa vain inhimillisen kokoisia hyppyjä ja yleensäkin sitä melodiaa on helppo kuljettaa mukana. Vähän matalalla tuo tosin menee, en oikein pääse näyttämään sopraanoääneni parhaita puolia, mutta... Laulanhan minä kuorossakin alttoa, voi tuotakin vähän treenailla kotona.

Kulta on nyt parina päivänä käyttänyt pitkästä aikaa minun joskus ostamaani hajustetta. En oikein tiedä, eikö toinen pidä hajusta itsestään vai eikö vain osaa käyttää erillistä tuoksua deodorantin lisäksi. Minun nenääni tuo kuitenkin sopii, heti huomasin ja nuuhkuttelin tyytyväisenä. Ihana mies muutenkin, ja sitten vielä ihanalla tuoksulla varustettuna... Perfetto!