Tajusin eilen, että loppujen lopuksi tämä ehkäisypillerien syöminen useamman kuukauden putkeen on lähinnä helpottanut elämää. Vatsakipuihin se ei ole vaikuttanut, ne pyörivät samalla paikalla välillä kovempina, välillä lievempinä. Päänsisäistä rauhoittumista taas on tapahtunut paljon.

Neljän viikon kierto on loppujenlopuksi hirvittävän lyhyt aika. Siitä voi helposti mennä pari päivää toiveikkaaseen "josko ei sittenkään kuukautisia" -ajatteluun, sen jälkeen kuukautispotutus viikon verran ja lopuksi vielä viikon verran surua ja murhetta siitä, että taas aloin syömään pillereitä ja tässäkään kierrossa vauvoja ei ajatella. Kun syö niitä pillereitä useamman laatan putkeen, se kuukautisiin liittyvä ajattelu jää ratkaisevasti vähemmälle. Normaalia aikaa ehtii olla ihan reilusti, eikä aina vessassa käydessä tunnu elävää muistutusta poistuvasta kohdun limakalvosta. Parisuhdekin tuntuu voivan paremmin, kun en koko aikaa kipuile lapsettomuusajatusteni kanssa.

Ei se aihe toki mihinkään ole jäänyt mielestä pois, mutta keskellä laattaa siihen on aina voinut suhtautua rauhallisemmin. Alle 25-vuotiasta äitiä minusta tuskin enää saisi mitenkään, tai sitten jokin vähintään menisi touhussa pieleen, mutta alle 30-vuotiaaseenkin äitiin on vielä pitkä matka edessä. Ehkä tämä tästä...