Eilen oli illalla työporukan kesäkauden virallinen lopetusjuhla. Todella upea ilta kaikin puolin! Meitä oli parisenkymmentä henkeä yhden työkaverin, T:n kotona, ja ruokaa ja juomaa oli nyyttäriperiaatteella paikalle ilmestynyt ainakin riittävästi. T ja miehensä varmaan syövät niitä ruokia vielä ensi viikonkin, niin paljon niitä näytti jäävän yli. Karjalanpiirakoita ja munavoita, kinkkukiusausta, useammanlaista salaattia, naksuja, sipsejä, mustikkadrinkkejä ja vaikka mitä. Maiskis!

Mustikkadrinkit tosin meinasivat olla aika kohtalokkaita minulle. No, olivatkin. Keskustelu oli ehkä kymmenen maissa illalla aika villeillä urilla, ja yksi työkaveri innostui vilauttelemaan rintaliivejään paidan alta useampaankin kertaan. Enhän minä voinut jäädä pekkaa pahemmaksi, vaan vilautin myös, lasi kädessä.... Komeasti lenteli mustikkadrinkkiä ilmassa sen jälkeen. Onneksi T:llä oli antaa vaihtopaita minulle, että sain kuivaa ja asiallisemman näköistä päälle. Pari ihmistä jopa väitti, että se paita olisi sopinut minulle paremmin kuin alkuperäinen...

Kumma kyllä, miten helposti yksi ihminen saa pilattua tunnelman tosi monelta. Osan illasta tuolla oli yhden toisen naisen aviomies mukana, ja hän sai valiettavasti koko muun naislauman takajaloilleen. Tahallaan varmasti, ei niin törkeitä kukaan humalassakaan puhu vahingossa. Sinänsä tyyppi kyllä osui tekemään minusta harvinaisen osuvan lausunnon, kun totesi, että Tahruska on sellainen nainen, joka on yleensä tyyni ja rauhallinen, mutta sängyssä voi muuttua kuumaksi pedoksi. Vaan eipä sitä tarvitsisi muille osoitella, ne keiden tarvitsee siitä tietää, tietävät kyllä muutenkin. Etenkin työkavereiden nähden pidän mieluummin vaisumpaa linjaa, ettei turhaan lähtisi sana kiirimään minusta ylipervona yksilönä.

Illalla vielä eksyimme T:n kotikylän paikalliseen baariin. Sielläkin oli ihan mukavaa, mutta niinkuin aina, porukkaa alkaa hajautua aika äkkiä baariin pääsyn jälkeen. Minä istuin J:n kanssa pitkän aikaa hiljaisemmalla puolella, ja tutustuttiin oikein kunnolla. J ja minä jopa voitimme yhden kilpailun, mitä pidettiin meidän oman porukan kesken. Sukkahousujen lahkeista oli tehty renkaat, ja parien piti yhdessä kiemurrella sellaisen läpi kolmesti niin nopeasti kuin suinkin. Meidän aikamme oli vain 17 sekuntia, muut jäivät yli kahdenkymmenen. Saimme sitten vapaavalintaiset juomat palkkioksi. Minä halusin vain kossujaffan, mutta J erehtyi pyytämään isoa tuoppia. Iso tuoppi olikin sitten varmaan ainakin litran vetoinen mastodontti. Todella hieno katsella, vaan vei aikalailla aikaa saada juotua. Loppujen lopuksi kävikin niin, että minä, J ja T jäimme tyhjentelemään lasejamme vielä, kun muu porukka suuntasi jo kohti kaupungin iloja ja isompia baareja. Oli oikeasti tosi kiva filosofoida ajan kanssa hyvässä seurassa! Siinä tuli mietittyä kaikki työasiat läpi ja aika paljon henkilökohtaisiakin. Loppujen lopuksi siinä vaiheessa kun J sai lopulta tuoppinsa tyhjäksi, olimme jo kumpikin ihan valmiita lähtemään kotiin. Valomerkkikin pääsi tulemaan jo, ensimmäinen kerta minulle ikinä, kun viihdyin baarissa niin pitkään.

Tämän aamun tunnelma ei sitten ollutkaan enää ihan niin positiivisen aurinkoinen. Heräsin eka kerran seitesemältä aivan tolkuttomaan krapulaan. Kävin vessassa ja join lasin maitoa vatsan rauhoittumisen toivossa ja painuin takaisin sänkyyn Kullan viereen surkeilemaan. Onneksi uni tuli uudestaan, toisen kerran heräsinkin vasta puoli yhdeltä. Silloin olo oli jo ihan kohtuullinen, janotti ja pää oli painava, mutta muuten sentään pysyin tolpillani eikä oksettanut. Ruokaa tosin teki ekan kerran mieli vasta neljän maissa. Kyllä tänäänkin varmaan uni tulee ihan mukavasti, tosin todennäköisesti vähän normaalia myöhemmin.

Päivä tuntuu kyllä menevän ihan hukkaan, kun nukkuu noin pitkään. Yleensä olen kuuden maissa jo hereillä, nyt jäi käyttämättä päivästä kokonaan 6 tuntia normaalisti tehokkainta touhuaikaa. Olenkin tänään lähinnä pelaillut Simsiä ja katsellut Kullan kanssa televisiota. Niin ja meni meidän vaatehuoneeltakin neitsyys, jos niin voi sanoa, kun kesken pyykinlajittelun eksyimme johonkin ihan muuhun touhuun.... Mutta ei siitä sen enempää, eihän? Ahdastakin siellä oli kahden touhuta.

Nyt jos vaikka pelailisi vielä vähäsen, ja sitten lähtisi sänkyyn heruttelemaan unta. Hyveli yöteli lukijat, jos sellaisia sattuu olemaan!