Jussi tuli ja jussi meni, tänään vielä vietetään Kullan nimipäivää viimeisen vapaapäivän kunniaksi (kohtahan niitä on sitten tiedossa aika montakin). Lyhyesti sanottuna: ei tehty mitään erikoista, mutta silti oli tosi mukava ja leppoisa juhannus. Onneksi kummallakaan ei ollut suurempaa kohellustarvetta missään vaiheessa, että voitiin vain olla. Istuttiin kotona, syötiin uunimakkaraa ja lasagnea, juotiin viinapaukkuja ja siideriä ja höpistiin.

Ulkomaailmassa käytiin kahden rantareissun verran. Ensimmäisellä versiolla lähti talviturkki molemmilta, toinen reissu juhannusaattoyötä oli kokon näkemisen toivossa. Ihan ei onnistuttu, kokosta oli pelkkä hiillos hilluvien teinien ympäröimänä jäljellä. Ainakin kuntolenkki tuli siis tehtyä, järvelle on kuitenkin 4,5 kilometriä matkaa täältä ja takaisintullessa ensimmäisenä aivan järkyttävä ylämäki. Harvoin sitä tulee pyöräiltyä humalassa puolen yön maissa...

Kulta hihittelee neulomisinnostukselleni, neule odottelee milloin milläkin pöydällä ja minä pyörin ympärillä ja vaanin sitä, ennen kuin taas hyökkään kimppuun. Niskat vähän kärsivät neulomisesta ja mikään kirja ei riitä, jos sen vieressä istuu täyspäiväisesti. Mutta kun se väkertäminen nyt vain on niin mukavaa...