Niin se kesäloma vierähti, pikavauhtia taas. Huomenna pitäisi virallisesti aloittaa lomanjälkeiset työt. Käytännössä olin tosin töissä jo tiistaista asti, sain sen verran tehokkaan hätäpuhelun maanantaina että päätin lykätä viimeisiä lomapäiviäni. Elokuun loppupuolelle olin varannut vielä viikon lomapäiviä, jospa saisin ne nyt pitää sitten vähän pidempänä putkena kaikki pois.

Ilmeisesti kahdenkin viikon loma teki jo tosi hyvää, koska töihinpaluu oikeasti tuntui mukavalta (hermoheikon pomon loman jatkuminen saattoi myös edistää sitä tunnetta). Minua tarvittiin, oli kiva taas nähdä työkaverit ja tekemisten tiukka rajaaminen yhteen ainoaan osa-alueeseen antoi miellyttävän työrauhankin. Mukavaa!

Mitähän kivaa sitä tänään keksisi vapaapäivän kunniaksi? Simpsoneita olimme Kullan kanssa vähän ajatelleet mennä tänään katsomaan, mutta Kullan suosikkijoukkueella olisi tänään myös kotipeli jalkapallossa, joten voi olla, että elokuvareissu siirtyy parilla päivällä. Minua ei yhtään haittaisi yksin kotona vietetty iltakaan, yksinolo on edelleen suosikkiasioitani. Melkeinpä eniten loman siirtymisessä harmittaa se, että olin henkisesti jo valmistautunut ja odotin kovasti olevan yhden viikon päivisin yksin kotona. Nyt en saanutkaan sitä ihan omaa aikaani, nyyh...

Muumitestissä olin muuten aika osuvasti tasapistein joko Nuuskamuikkunen tai Muumimamma. Ylivoimainen suosikkini kirjojen hahmoista on ollut aina Pikku-Myy, mutta nuo kieltämättä ovat ne kaksi hahmoa, jotka tällä hetkellä ovat omaa olemistani lähinnä. Nuuskikselta se tietty tarve pitää välimatkaa muihin ja puuhata ihan omia juttuja, Mammalta taas tarve huolehtia muista ja touhottaa.. Ristiriitaista ehkäpä?